Huhtikuu meni kuin vilauksessa. Olin suunnitellut kirjoittavani blogiin tässä välissä jo huomattavasti enemmän, mutta suunnitelmat kääntyivät nyt siihen, että sainkin ulos ainoastaan yhden postauksen kuukausikatsauksien välissä. Onhan sekin jo parempi kuin ei mitään. Koitan nyt todella aktivoitua taas paremmin tulevaisuudessa. Tässä nyt joka tapauksessa huhtikuun tulo- ja menokatsaus:
Tulot: 1903e
Menot: 1191e
Tulos: 713e
Huhtikuussa jäin maaliskuutakin enemmän 1000 euron säästötavoitteestani, mutta täytyy sanoa, että kuuhun mahtui myös monta yllättävää ja stressaavaakin asiaa, jotka tähän vaikuttivat. Loppupeleissä jos minun täytyy valita läheisten ja rahan välillä, tulen tottakai aina valitsemaan läheiset, joka johtikin nyt vähän korkeampaan rahankäyttöön tässä kuussa. Lisäksi kuulle osui useampi hieman kalliimpi pakollinen ostos sekä vesimaksu. Kulut olivatkin nyt huipussaan tämän vuoden puolella, tosin edullisten asumiskulujen myötä kokonaissumma ei nyt valtavan suuri ole, onkohan se edes inhimillisen elämän edellytysten suuruinen? Toki on helpompaa elää vähällä kun sitä ei tee pakosta vaan omasta halusta, jolloin on helpompi sopeutua myös vähäisen kulutuksen tuomaan elintasoon.
Huhtikuussa oli tosiaan taas suhteellisen monta satunnaista kallista kulua, joita en ollut osannut budjetoinnissa ottaa huomioon. Myös ylimääräiset matkalippujen ostot verottivat kuukauden budjettia. Muut kulut pysyivät aikalailla oletettuina, mutta sehän ei tätä kuuta pelastanut. Mietin hieman, olenko antanut jo pikkusormen elintasoinflaatiolle, sillä huomaan, että suhtaudun esimerkiksi päivittäistavaraostoksiin hieman rennommin kuin aiemmin. No, saattaa kyseessä olla myös ihan vain yhden kuukauden kestävä villiintyminen, eikä niinkään pitkäaikainen muutos.
Tälle kuulle säästötavoite onkin maltillisempi, sillä tulot tulevat myös olemaan matalammat. Toivottavasti tähän matalampaan säästötavoitteeseen onnistuisinkin nyt pääsemään, mutta se nähdään sitten kuun lopulla. Kevätkuukaudet ovat nyt olleet yllätyksiä täynnä ja huomaan, että kaipaan taas takaisin sitä rauhallista elämää, jota varsinkin alkuvuodesta sain viettää. Toisaalta on ollut hyvin merkityksellistä pystyä olemaan lähellä ja tukemaan perhettä näiden muutosten ja haasteiden keskellä. Elämä on aina jatkuvaa muutosta, siitä ei oikein mihinkään pääse.
Törmäsin hiljattain näihin teemoihin liittyvään, itselleni merkitykselliseen lausahdukseen, johon voikin olla hyvä tämä postaus nyt lopettaa:
“There are years that ask questions and years that answer” - Zora Neale Hurston
Näihin sanoihin ja tunnelmiin ja uutta kuukautta kohti!
-VP